KAMPUSLUONTO

Biodiversiteetti osaksi yliopistoalueen elämää, opetusta ja tutkimusta

Kampusluonto - Campus Nature

Campus Nature: Biodiversity as a part of campus life, teaching and research (briefly in English)

 

Campus Nature is a demo project organised in 2019 at the Tampere University. Campus Nature focuses on developing and researching nature in the campus. The project generates novel green areas around the city center campus that enhance biodiversity, collaboration and recreational opportunities. The project generates three campus nature demos: green roof, two campus meadows and a vision for a roof garden. The campus nature demos are designed and built in collaboration with students, staff and other stakeholders of the campus.

Campus Nature is a joint project of B2N Research Group, the University Properties of Finland Ltd and Tampere University.

Campus Nature in 2020: The demo projects were created during 2019. In 2020, the project closely follows the development of the green roof and the campus meadows. Activities during the year will include sowing seeds, planting seedlings and maintaining the demo areas. Campus users are encouraged to take part in maintaining the areas.

Read more on the project in a blog text Enhancing campus biodiversity with students, staff and other campus users. Heikkinen, A. & Nieminen J., Nordic Sustainable Campus Network blog. Published 13.5.2019.

Campus Nature is featured in Open Access book Ninnemann et al. 2020 Hybrid environments for universities: A shared commitment to campus innovation and sustainability.

For more details in English, please contact Anna Heikkinen

Kampusluonto: Biodiversiteetti osaksi yliopistoalueen elämää, opetusta ja tutkimusta

Vuoden 2019 aikana toteutettiin Kampusluonto-demohanke, jossa kehitetään ja tutkitaan kampusluontoa Tampereen yliopistolla. Hankkeessa perustettiin keskustakampukselle uusia ulkotiloja, jotka lisäävät biodiversiteettiä eli luonnon monimuotoisuutta, yhteistoiminnallista elämää ja virkistysmahdollisuuksia. Hankkeessa perustettiin kolme kampusluontodemoa (viherkatto ja kaksi kampusniittyä) sekä luodaan yhteinen visio kattopuutarhasta (Päätalon D-osan viherkatto). Ratkaisut kehitettiin yhdessä yliopiston henkilökunnan, tutkijoiden, opiskelijoiden ja muiden alueen käyttäjien kanssa.

 

Hankkeen kampusluontodemot ovat ainutlaatuisia, koska ympäröivässä kaupunkirakenteessa vastaavia ratkaisuja ei juuri ole tehty. Demot liudentavat ympäröivän kaupungin ja kampuksen välistä rajaa huomioimalla yhteiskehittämisessä sekä yliopistoyhteisön jäsenet että kaupunkilaiset. Lisäksi demoissa kehitetään olemassaolevia alueita ja luodaan malli vastaavien alueiden matalan kynnyksen yhteiskehittämiseen eri käyttäjäryhmien kesken.

Kampusluonto-hanke 2020: Demoprojektit kehitettiin ja rakennettiin vuoden 2019 aikana. Vuoden 2020 aikana demoalueiden (viherkatto ja kampusniityt) kehittymistä seurataan tarkasti. Vuoden aikana alueiden kehittymistä tuetaan esimerkiksi kylvämällä siemeniä, istuttamalla taimia ja muutoin ylläpitämällä alueita.

Kampusluonto-hanke toteutetaan B2N-tutkimusryhmän, Suomen Yliopistokiinteistö Oy:n ja Tampereen yliopiston yhteistyöhankkeena.

Yhteyshenkilö: Anna Heikkinen

Kampusluonto Tampereen yliopisto Havainnekuva Jere Nieminen Villi Vyöhyke

Havainnekuva vapaaseen lehdistökäyttöön: Kampusniitty Pinni B-rakennus. Kuva: Jere Nieminen/B2N-tutkimusryhmä/Villi vyöhyke ry

 

MARKET

MARKET

Kampusluontodemot

Kalevantien alikulkukäytävän katoksen viherkatto

 

Pinta-ala noin 390 m2. Kalevantien alikulkukäytävän katokselle perustetaan viherkatto. Katos sijaitsee ympäristön maanpintaa ja rakennusten ikkunoita alempana, joten sen kehittämisellä on maisemallista merkitystä. Viherkatto perustetaan kevyenä ratkaisuna katon kantavuuksien mukaan.

 

Kuvissa viherkaton suunniteltu paikka ja nykyinen katto.

Kampusniityt Pinni A- ja Pinni B-rakennuksien edessä

 

Pinni A:n porttiosan ja puiston välinen kampusniitty. Pinta-ala noin 250 m2. Tämä kampusniitty perustetaan rinteeseen Pinni A:n porttiosan ja puiston väliseen, ulkoilureittien rajaamalle nurmialueelle. Alue on paahteinen, jonka seurauksena kuivuus on kuluttanut nurmikkoa huonokuntoiseksi. Niityn perustamiseksi alueelle tuodaan maa-aineksia uudeksi kasvualustaksi niitylle, jolle kylvetään luonnonkukkien siemeniä.

Pinni B:n ja Ratapihankadun välinen kampusniitty. Pinta-ala noin 200 m2. Pinni B:n etelänpuoleinen kampusniitty perustetaan Ratapihankadun alikululle johtavan kevyenliikenteenväylän ja Pinni B:n rakennuksen viereisen tukimuurin väliin aurinkoiseen rinteeseen. Kevyenliikenteenväylä kampusniityksi aiotun alueen vieressä on erittäin suosittu, mikä lisää tavoitellun kampusniityn merkityksiä. Kampusniityksi perustettavassa rinteessä kasvaa nykyisellään kurtturuusuja ja angervoja, jotka raivataan pois niityn perustamiseksi. Sen lisäksi alueelle tuodaan uusia maa-aineksia niityn kasvualustaksi, jolle kylvetään yhteiskehittämisessä sopiviksi valikoituvien luonnonkukkien siemeniä.

Kuvissa niittyjen suunnitellut paikat ja nykyiset alueet.

Visio Päätalon D-osan kattopuutarhasta

 

Jo 1960-luvulla rakennetun Päätalon D-osan viherkaton käyttö on tällä hetkellä haasteellista, koska alueella ei ole auringon paahteelta tai sateelta suojaavia rakenteita. Alue on kuumalla säällä tukala ja usein niin tuulinen, ettei siellä voi käyttää kevyitä varjoja. Demohankkeessa  tuottetaan visio alueen uudistamisen tueksi.

Kuvissa kuvat nykyisestä kattopihan katoksesta ja pöydistä ja esimerkkikuva yhteisöllisestä kampusluonnosta (Leedsin yliopiston kampuspuutarha).

Tutustu tarkempiin kuvauksiin projektihakemuksessa (pdf-tiedosto).

 
Demojen toteuttaminen
Hämeenkangas_Hietaneilikoita.JPG
Vuosaari_Kangasajuruohoa.JPG
Kollola_Masmaloa.JPG

Kalevantien alikulkukäytävän katto muutetaan paahdekatoksi

Kalevantien alikulkukäytävän katoksen viherkaton yhteiskehittäminen alkoi viherkattokyselyllä. Kysely oli auki 17.4.-10.5. ja siihen tuli yhteensä 68 vastausta. Kyselyssä paahdekatto sai selkeästi vahvimman kannatuksen ja näin ollen se on valittu alikulun viherkattotyypiksi. Toiseksi suosituin vaihtoehto oli ketokatto kun taas maksaruohokatto ja sammalkatto saivat selvästi vähiten kannatusta.

 

Paahdekatto rakennetaan kylvämällä ja istuttamalla harvinaisia kotimaisia kasvilajeja hiekkapitoiselle kasvualustalle. Paahde- ja kalliokasvit soveltuvat hyvin katolle, sillä ne ovat sopeutuneet sekä äärimmäiseen kuumuuteen että pakkaseen. Paahdekatto edistää erittäin hyvin luonnon monimuotoisuutta. Katolle suunniteltuja kasvilajeja ovat mm. masmalo, kangasajuruoho ja hietaneilikka (kuvat vasemmalta oikealle / Jere Nieminen). Kuvista aukeaa isommat versiot kuvia klikkaamalla.

Kyselyllä kartoitettiin kampuslaisten näkemyksiä erilaisista viherkattotyypeistä. Kysely oli tarkoitettu Tampereen yliopiston opiskelijoille, henkilökunnalle ja kampuksen muille käyttäjille (asukkaat, ohikulkijat, vierailijat, yms.).

 

Kalevantien alikulkukäytävän katolle rakennetaan syys-lokakuussa paahdekatto / tiedote 26.9.2019

Tampereen yliopiston keskustakampukselle Kalevantien alikulkukäytävän katokselle rakennetaan parhaillaan viherkattoa. Myöhemmin syksyllä keskustakampukselle kylvetään kaksi kampusniittyä. Viherkatolle ja niityille istutetaan ja kylvetään auringonpaahteeseen tottunutta kasvilajistoa, jota on Tampereen ratapihalla ja Tampereen läpi kulkevalla harjujaksolla.

- Kun harjuille ja ratapihalle tyypillistä kasvilajistoa vaalitaan yliopiston kampuksen viherkatolla ja niityillä, vahvistuvat Tampereen kantakaupungin paahdekasvillisuuden muodostamat ekologiset jatkumot, kertoo tutkijatohtori Jere Nieminen Tampereen yliopistosta.

Tulevien niittyjen paikalta poistetaan nurmikkoa ja pensaita. Niiden tilalle tulee hiekkaa ja kalliomursketta, jotka ovat hyviä kasvualustoja paahdelajeille.

Tampereen ratapihan harvinaistuvia kasvilajeja ovat muun muassa keltasauramo, neidonkieli, päivänkakkara, ukontulikukka ja ketokaunokki. Tampereen läpi kulkevalle harjujaksolle tyypillisiä lajeja ovat masmalo, idänkeulankärki, keltamaite, mäkitervakko, kissankäpälä, nuokkukohokki ja isomaksaruoho.

- Ratapihan ja harjujen kasvillisuus on harvinaistunut maankäytön ja elinympäristöjen pirstoutumisen takia, Nieminen kertoo.

- Tämä kehityskulku halutaan katkaista yliopiston keskustakampuksella, ja ryhtyä sen sijaan lisäämään harvinaisten kasvilajien elinympäristöjä Tampereen keskustassa.

Viherkatto ja niityt rakennetaan Tampereen yliopiston ja Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n yhteisessä Kampusluonto-hankkeessa, jossa kehitetään keskustakampuksen biodiversiteettiä. Luontoympäristön  kehittämiseen ja niittyjen kylvämiseen osallistuu yliopiston opiskelijoita, tutkijoita ja henkilökuntaa.  

- Jatkossa niittyjen hoidosta vastaa yliopistoväki omin käsin. Sitä varten hankimme viikatteet ja haravat, kertoo yliopistonlehtori Anna Heikkinen.

Ensi vuonna keskustakampuksella uusitaan päärakennuksen D-osan kattopiha. Myös silloin tavoitteena on monimuotoistaa luontoa. Biodiversiteetin lisääminen kampuksella mahdollistaa tutkimuksen ja opetuksen konkreettisten kohteiden avulla.

- Tulevaisuudessa tehdään varmasti monta kampusluontoon liittyvää ryhmätyötä, gradua ja tutkimustakin, Heikkinen arvelee.

Kuva Tampereen kaupungin paahdejatkumot ja keskustakampus. Kuva Jere Nieminen

MARKET

Havainnekuva kampusniitystä (klikkaa vaihtaaksesi kuvaa). Kuvat Jere Nieminen

Lataa tästä kampusniittyhavainnekuva lehdistökäyttöön.

Kampusniityt kylvettiin yhdessä kampuslaisten kanssa marraskussa 2019 tiedote 7.11.2019

Lokakuun aikana niittyjen perustaminen aloitettiin kasvualustojen valmistelemisella ja marraskuussa niityille kylvettiin ketokasvien siemeniä yhdessä kampuslaisten kanssa.

- Kampusniityille kylvetään harvinaisten kasvilajien siemeniä Tampereen ratapihalta ja Tampereen läpi kulkevalta harjujaksolta. Nämä kasvilajit ovat sopeutuneet auringonpaahteeseen ja viihtyvät karussa hiekkamaassa. Tämän vuoksi niittyjen kasvualustat on valmisteltu kuorimalla viheralueilta päällimmäinen maakerros ja nurmikko pois ja levittämällä sen tilalle hiekkaa ja kalliomursketta. Pinni B:n takaa raivattiin niityn tieltä pois pensaita, kertoo tutkijatohtori Jere Nieminen.

Kampusniityt yhdessä hankkeessa perustetun Kalevantien alikulkukäytävän viherkaton kanssa vahvistavat Tampereen kantakaupungin paahdekasvillisuuden muodostamia ekologisia jatkumoita.

Tampereen ratapihan harvinaistuvia kasvilajeja ovat muun muassa keltasauramo, neidonkieli, päivänkakkara, ukontulikukka ja ketokaunokki. Tampereen läpi kulkevalle harjujaksolle tyypillisiä lajeja ovat masmalo, idänkeulankärki, keltamaite, mäkitervakko, kissankäpälä, nuokkukohokki ja isomaksaruoho.

- Niittyjen kylväminen yhdessä kampuslaisten kanssa on ainutlaatuinen tilaisuus opiskelijoille, henkilökunnalle ja kampuksen muille käyttäjille osallistua kampusalueen kehittämiseen. Jatkossa niittyjen ylläpito toteutetaan myös yhdessä kampuslaisten kanssa, kuvailee yliopistonlehtori Anna Heikkinen.

Mediassa

Kampusluontohanke on esitelty kirjassa Ninnemann et al. 2020 Hybrid environments for universities: A shared commitment to campus innovation and sustainability. Kirja on avoimesti saatavilla (Open Access).

Tiedote Tampereen yliopiston sivuilla 26.9.2019 Yliopiston kampuksella rakennetaan viherkattoa Kalevantien alikulkuun

Tiedote Tampereen yliopiston sivuilla 24.4.2019

Blogiteksti 13.5.2019 Enhancing campus biodiversity with students, staff and other campus users. Heikkinen, A. & Nieminen J., Nordic Sustainable Campus Network blog.

Twitter @Kampusluonto